Tässä artikkelissa paneudutaan energiapaalujärjestelmästä saatavaan lämmitys- ja viilennystehoon.

Yleisellä tasolla energiapaalujärjestelmästä saataavaan tehoon vaikuttavat muun muassa:

  • Maaperätyyppi
  • Paalujen aktivoitava pituus
  • Paalujen lukumäärä
  • Rakennuksen sijainti suhteessa paaluihin
  • Pohjavedentaso sekä vesistön läheisyys
  • Paalujen ja niiden täyteaineen lämmönjohtavuus
  • Käytettävän energiakeräin putkikoko

Syvemmän ymmärryksen saamiseksi tarvitsemme lisää vastauksia.

Cool Factory Oy:n Tomi Järvinen, miten on mahdollista että energiapaalujärjestelmästä saadaan jopa enemmän tehoa kuin perinteisestä maalämpöjärjestelmästä?

Tomi: Rakennuksen alla oleva paalumäärä voi olla kymmeniä tai satoja, jolloin niistä saatava energiamäärä ylittää usein muutamasta kalliista erikseen poratusta maalämpökaivosta saatavan energian.

Minkälainen vaikutus paalujen pituudella, vaikuttaako pintamaan viileneminen talvisaikaan paaluista saatavaan tehoon?

Tomi:  Energiapaalut ovat osa rakennuksen perustaa ja sijaitsevat näin ollen usein rakennuksen alla. Talvella kun lämmitystehon tarve on suurimmillaan ja ulkoilma kylmimmillään, suojaa rakennus maata viilenemiseltä. Etenkin suurten rakennusmassojen kohdalla eristävä vaikutus on merkittävä. Paalujen pituuden vaikutus huomioidaan järjestelmän mitoituksessa, ja lähtökohtana on että maaperän lämpötilavaihtelu pysyy parin asteen haarukassa.

Energiapaalut ovat parhaimmillaan juuri siellä missä paalutusta tarvitaan eniten: paalutettavissa kohteissa myös pohjavedenpinta on usein lähellä maanpintaa, jolloin maaperän lämmönjohtavuus on myös erittäin korkealla.